Q&A PART. 1

marraskuu 06 2014

 Työ & opiskelu 

 Ihmettelen että missä kaikissa paikoissa olet ollut töissä? 

Jäätelökioskilla, luistelukouluohjaajana, ABC:llä, S-Marketissa, bloggaajana ja nyt myös vaatekaupassa. Työharjoittelussa oon joskus ollut valokuvaamossa sekä urheiluliikkeessä.

 Mitä kautta pääsit töihin Bik Bokiin? Löysitkö ilmon netistä, otettiinko suhun yhteyttä vai muuten suhteiden kautta? 

Haha, tää oli musta jotenkin huvittava kysymys! Pääsin töihin samalla tavalla kuin kaikki muutkin työkaverini; lähettämällä hakemuksen ja käymällä sen jälkeen työhaastattelussa.

 Kuinka paljon vuoroja teet viikossa Bik Bokissa? 

Muutaman vuoron viikossa! Välillä enemmän, välillä vähän vähemmän. Osa-aikainen oon siis kuitenkin.

 Hyvät puolesi myyjänä, huonot puolesi myyjänä? 

No huonoa on varmaan se, että koko homma on mulle vielä niin uutta. Eiköhän se lähde kuitenkin pikkuhiljaa luonnistumaan vähän paremmin, kun sitä tekee enemmän ja enemmän!

 Ootko miettinyt sitä, että se että kerrot täällä töistäs tosi avoimesti vois vaikuttaa niihin negatiivisesti? Onko sulle tullut jo asiasta ongelmia? 

Ei ole, enkä kyllä tähän hätään keksi mitä ongelmia mulle voisi asiasta tulla :-D En mä mielestäni kerro täällä töistäni avoimesti (tai muutenkaan lähes ollenkaan), vaikka oonkin kertonut missä oon nykyään duunissa. Jos oisin aloittanut jonkun toimistotyön tmv, niin en ois varmaan kertonut työpaikkaani täällä netissä, mutta vaatekauppa on vähän eri asia – se kun ei ois luultavasti pysynyt päivää pidempään omassa tiedossani, kun mut kuitenkin voi nähdä siellä liikkeessä. Että sen takia koin fiksuimmaksi kertoa siitä vaan suoraan heti alkuun spekuloinnin välttämiseksi…

 Mitä alaa lähtisit opiskelemaan mieluiten sitten kun lähdet opiskelemaan vai koetka vielä mitään alaa omaksesi? 

No, sanotaanko nyt niin, että jos kokisin jonkun alan omakseni, niin olisin hakemassa jo kovaa vauhtia sisään. Mulla ei siis ole vieläkään harmaintakaan aavistusta mistään koulujutuista ja tuskin tulee ihan hetkeen olemaankaan, ellen väkisin ala keksimään jotain opiskeltavaa… Aaaaaarrrrgh, toivoisin vaan herääväni joku aamu ja tietäväni mitä mä haluan opiskella.

 Mitä aiot tehdä ensi vuonna, haetko opiskelemaan? 

Ei kuule mitään tietoa! Jos löydän pikapuoliin jonkun itseä kiinnostavan alan, niin eiköhän sitä tuu haettua, mutta tällä hetkellä se näyttää varsin epätodennäköiseltä. Mulle ei oo vieläkään tullut mitään opiskelumotivaatipuuskaa ja tunnen itseäni sen verran, etten jaksaisi lukea edes pääsykokeisiin, jos aihe ei oikeesti kiinnosta ihan kympillä. Pelottaa vaan, että kohta huomaan olevani kaksvitonen, enkä oo vieläkään saanut sitä opiskeluinnostusta.

 Mikä ala/ammatti olisi sellainen, mihin et osaisi kuvitella itseäsi? 

Hmm, varmaankin lähihoitaja ja muut vastaavat. Se ei vaan olis mun juttu, vaikka tärkeää työtä tekeekin. Lastentarhaopettaja ei myöskään sopisi mulle!

 Mikä oli sun lempiaine lukiossa? 

Ei mulla varmaan ollut mitään lempainetta ylitse muiden… Kielet, ehkä? Niissä olin paras ja niiden opiskelu oli ehkä vähiten pakkopullaa.

 Millaisia numeroita sait lukioaikana? 

Ihan perussettiä! Siitä on kyllä jo sen verran aikaa, etten muista enää itsekkään niitä kovin tarkasti. Ei sillä, että haluaisinkaan.

 Mitä aineita kirjoitit lukiossa yo-kirjoituksissa ja mitkä arvosanat sait niistä? 

Äidinkielen, enkun, ruotsin, matikan ja terveystiedon. Arvosanat jääköön jatkossakin mun omaan tietooni, jos niitä enää edes kunnolla muistankaan.

 Mitä neuvoisit abeille? 

Tehkää sitä duunia koulun eteen nyt, eikä vasta huomenna! Se koko vuosi menee ihan silmänräpäyksessä ja varsinkin meillä oli aika yleistä, että puhuttiin jatkuvasti tsemppaavamme seuraavalla koeviikolla paremmin ja yhtäkkiä olikin jo liian myöhäistä, kun seisottiin ylppäripäivänä lakit kourassa koululla. Ja hei, älkää stressatko niistä kirjoituksista niin hirveesti, ei ne kaada maailmaa.

 Oliko se yo-stressaaminen kaiken sen arvoista? 

Ei mun mielestä. Meikäläisen ois varmaan ainakin pitänyt stressata vähemmän ja päntätä enemmän, nimimerkillä: pisteen päähän jääneet äikkä ja matikka kaivelee edelleen…

 

 Bloggaaminen 

 Milloin olet alottanut bloggaamisen? 

6 vuotta sitten, vuonna 2008, eli 13-vuotiaana. Aika kreisii?! Kaikkien onni, ettei sen aikaisia postauksia oo enää tallessa :-D

 Miten se lähti käyntiin ja miten olet saanu blogisi näin suosituksi? 

Kerroin jo sillon parin viikon takaisella blogitunnilla, että tällaisiin kysymyksiin on musta tosi hämmentävää vastata. Silloin kun mä aloitin bloggaamisen, blogeja oli ihan murto-osa nykypäivän määrään verrattuna. Ei silloin tarvinnut tehdä oikein mitään sen eteen, että blogi tuli tunnetuksi – kun luettavaa oli niin vähän, niin lukijat löysivät nopeasti mieleisensä. Nykypäivänä meininki on vähän erilaista, mutta ton takia mä en osaa oikein antaa mitään kyynerpäätaktiikkavinkkejä suuremman blogisuosion saavuttamiseksi.

 Miten pitkään uskot jatkavasi vielä bloggaamista? 

Vaikea sitä on näin etukäteen sanoa! Toivottavasti vielä vuosia. Karu totuus kuitenkin on, että joskushan tääkin varmasti loppuu. Ei niitä postausaiheita voi vaan löytyä loputtomasti!

 Oletko joutunut usein pysähtymään kadulla ottamaan kuvia tai vain juttelemaan lukijoiden kanssa? 

Ei se oo mitään joutumista! Musta on just mukavaa, kun joku kertoo lukevansa mun blogia – oli kyseessä sitten kaupan kassa tai vaikkapa vanha opettaja. Mielummin niin, kuin eiliseen tapaan: istuin täpötäydessä junassa matkalla Helsinkiin ja mua vastapäätä oleville penkeille tuli pari tyttöä istumaan. Siinä rupattelun lomassa mun edessä istuva tyyppi kaivoi puhelimen laukustaan ja otti musta muka huomaamattomasti kuvan (?!??!) :-D Eikä edes yksi riittänyt, vaan niitä piti ottaa vielä useampi. Tai sitten mulla oli vaan jäänyt jotain salaattia hampaankoloon ja näytin niin huvittavalta, että piti räpsäistä kuva.

 Onko sinulle jäänyt jokin tietty lukijatapaaminen erityisesti mieleen? 

Vaikka kuinka monia ihania on kyllä jäänyt mieleen! Erityisesti ehkä kaksi toisiinsa liittyvää tapausta: toissakesänä Ruisrockissa mua tuli moikkaamaan yksi ihana tyttö, joka harmitteli hirveesti, kun sen kaverit oli juuri hetkeä ennen menneet käymään jossain muualla, eikä ollut siinä mukana juttelemassa mulle. No, toisilla festareilla (olikohan ne Weekend Festivalit?) sen tytön kadoksissa olleet kaverit tuli moikkaamaan mua ja kertomaan tosta! Se oli jotenkin niin hauska tilanne ja ne tytöt oli ihan mielettömän sympaattisia. Sekin jäi mieleen, kun keväällä Maspalomasissa ollessamme törmättiin baarissa muutamaan ihanaan suomalaiseen tyttöön, jotka kertoivat myös lukevansa mun blogia. Terkkuja Joensuuhun!

 Mitkä on mieluisimmat kuvauspaikat, vaikka asukuvia ottaessa? 

Ite tykkään eniten ihan perusnätistä katukuvasta, jossa on vähän elämää – harmi vaan, että täällä Lahdessa ei oo ihan liiaksi kauniita katuja, joilla ottaa kuvia :-D Esimerkiksi Helsinki on jo kuin ihan eri maailmasta.

 Kuka sun asukuvat nykysin ottaa, kun Vilu on intissä ja Sara Jenkeissä? 

Poikaystävä ottaa useimmat kuvat nykyäänkin, otetaan vaan viikon kuvat sen lomaviikonloppujen aikana. En kuitenkaan postaa asukuvia kuin sen pari kertaa viikossa, joten ne saa hyvin napattua viikonlopun aikana.

 Oletko miettinyt koskaan vakavissasi blogin lopettamista? 

Kerranhan mä oonkin jo pitänyt kunnon tauon tästä hommasta. Mut siis sen uuden alun jälkeen? En varmaan. Pari kertaa vuosien aikana on kyllä ollut sellaisia epätoivoisia “siis nytkö mun kaikki postausaiheet on oikeesti loppu” -hetkiä, mutta ne on onneksi mennyt kunnon yöunien avulla ohi, hahah.

 Paljonko näet kommentoijista tietoja? 

En mä mitään tietoja nää. Ainoastaan tapauksessa, jossa kommentoit ensin omalla nimelläsi ja myöhemmin esimerkiksi anonyyminä, nään niiden kommenttien tulleen samasta osoitteesta. Pari kertaa on ollut sellaisia huvittavia tapauksia, kun ensin osallistutaan vaikka arvointoihin omilla nimillä sekä blogin osoitteilla ja seuraavana hetkenä tykitetään jo anonyymiä p*skakommenttia, jolloin mä tietenkin nään, että kuka kommentin onkaan lähettänyt. Kirjoitustyyliäkin on oppinut tulkitsemaan aika hyvin näiden vuosien aikana :-D

 Mitä eroa on ammattibloggaamisella ja harrastuksella, siis palkkion lisäksi? 

Ei kai niillä käytännössä hirveesti eroa oo. Mulla itellä on näin työkseni bloggaavana ehkä enemmän paineita kuin silloin, kun tein tätä ihan vaan harrastuksena. Usein tuntuu siltä, että kerran saan tästä palkkaa, niin mun pitäisi myös hoitaa homma tietyn kaavan mukaan, vaikka eihän sen niin kuuluisi mennä! Jos mun blogi on kelvannut jo silloin harrastuspohjaisena, niin luulisi sen kelpaavan samanlaisena myös nytkin. Toi ajatus on siltikin vaan jatkuvasti takaraivossa jyskyttämässä. Ja tietysti se, että kun lukijamäärä on näiden vuosien aikana kasvanut melkein räjähdysmäisesti, niin ei sitä tee samalla tavalla mieli kirjoittaa niistä henkilökohtaisimmista jutuista kuin silloin alkuaikoina.

 Mitä bloggaajien kokouksissa tapahtuu? 

Mitä sun työpalavereissa tapahtuu? Ei sille oo tietenkään mitään yhtä ainoaa kaavaa. Siellä käydään läpi ajankohtaisia/johonkin tiettyyn aiheeseen liittyviä asioita, kuten varmaan jokaisen muunkin työpaikan palavereissa.

 Haluaisin tietää, että millä ohjelmalla muokkaat Instagram-kuvasi? 

Afterlightilla sekä VSCO Camilla! Camera+ on myös ladattuna, mut sitä tulee harvemmin käytettyä. Pääasiassa siis noilla kahdella!

 Jos saisit tavata kenet tahansa bloggarin livenä, kenet haluaisit tavata? Miksi? 

Jaa-a… Mä en oo koskaan lukenut mitään blogia kovin fanaattisesti, joten mulla ei varmaan oo mitään yhtä ultimate-suosikkia, jonka haluaisin tavata ihan erityisesti. Kenza vaikuttaa kyllä hyvältä tyypiltä ja arvostan sitä, miten pitkälle se on päässyt ja miten mielettömän hyvin se näyttää pitävän kaikki langat käsissään ton blogin kanssa!

 Koetko, että taloutesi (tienestisi) on normaaliluokkaa, vähän keskivertoa parempi yms. Sori en osaa muotoilla kysymystä oikein hyvin, mutta vaikuttaa ainakin näin blogin perusteella että sinulla on varaa käydä tosi useasti ulkona syömässä ja ostella uusi vaatteita, niin onko sulla aina helppo tehdä nuo asiat? Siksi vähän kyselen kun ei ole mitään hajua mitä bloggaamisella tienaa. 

Hmm, mitäköhän mä sanoisin… Varmaankin vähän ikäisteni keskivertoa parempi, sillä suuri osa ikätovereistani kuitenkin opiskelee, kun taas itse teen nyt kahta työtä. Vaikka silloin tällöin käynkin ulkona syömässä, niin oon kuitenkin aika ahkera säästämään, sillä musta on hyvä olla aina jonkin verran rahaa sivussa pahan päivän varalle. Ei oo muuten mitään tiettyä summaa mitä bloggaamisella tienaisi – se on tosi monista jutuista riippuvaista.

 Onko perheesi/sukulaisesi koskaan olleet vastaan bloggaamistasi? Tai onko heitä koskaan häirinnyt, jos vaikka olet jouluna ottanut kuvia blogiin ja he ovat joutuneet odottelemaan sinua yms? Tai oletko saanut heiltä jotain ärsyttävää kommenttia blogin kirjoittamisen suhteen? 

Ei, thank god. Toivottavasti kenenkään läheiset ei oo teille tärkeitä harrastuksia vastaan, se ois musta aika kurjaa. Ja hei, en mä tee siitä kuvien ottamisesta esimerkiksi jouluna sellaista numeroa, että mua tarvitsisi millään tapaa ootella :-D Ne voi kyllä napata ihan huomaamatta ketään häiritsemättäkin! Ainoa tästä “kärsivä” ihminen on ehkä poikaystävä, sillä joudun tietenkin viettämään koneella tavallista tallaajaa enemmän aikaa. Nyt sen ollessa armeijassa oon kuitenkin yrittänyt hoitaa hommani kokonaan joko sen ollessa poissa tai mahdollisimman ripeästi silloin, kun se on pitkästä aikaa kotona.

 Koetko olevasi “well off”? Eli siis tulet hyvin toimeen jne. Elät melko helppoa elämää verrattuna tavallisiin tallaajiin, jotka ei saa freebieita, joilla on esim välillä rahat tiukilla tms. Suurin osa tekee “oikeita töitä”, kun taas sä otat hienoja kuvia ilmaisella kameralla ja kirjottelet blogia. Monia varmaan kiinnostaa SUN mielipide tästä, ois kiva saada vastaus. 

En koe. Tulen kyllä kohtalaisen hyvin toimeen, mutta se on ainoastaan oman työni ansiota. Tähän voisi vastata sen perinteisen, että jos tää on niin helppoa, niin miksi sä et ole samassa tilanteessa? Tai siis, kaikilla olisi mahdollisuus tähän samaan, mutta monesti kysyjä ei tuu ajatelleeksi, ettei tähän(kään) pisteeseen ihan yhdessä yössä päästä. Näin kuuden vuoden jälkeen oon kyllä tosi ylpeä siitä, että oon saanut tehtyä rakkaasta harrastuksestani itselleni työn! Nykyajan työtilanne on muutenkin vähän sellaista luokkaa, että musta on vaan hyvä, jos joku pystyy työllistämään itseään muilla kuin perinteisillä tavoilla. Ja hei, ei ole mitään “oikeita töitä”. Ei työn määritelmä ole sitä, että sen pitää olla fyysistä tai että työn tekeminen on aina vastenmielistä ja kurjaa! Ei se mielekkyys tee työstä yhtään vähemmän oikeaa.


PASTOISTA PARAS

marraskuu 05 2014

IMG_5649

Mä oon kunnon pastafriikki. Lempipastakastikkeeni on aina ollut tomaattipohjainen ja hetki sitten tein sattumalta niin hyvää kastiketta pastan kaveriksi, että halusin jakaa sen simppelin reseptin (pitkästä aikaa!) täälläkin. Mun jakamat reseptit on aina varsin yksinkertaisia perusruokia, mutta niille on näytetty niin vihreää valoa, että miksen vinkkaisi tästäkin! Kuinka moni nuori sitä todellisuudessa ees vääntää mitään törkeen erikoisia safkoja tuikitavallisena torstai-iltana? Ei varmaan ihan kovin moni. Mäkin etsin netistä yleensä reseptejä juurikin herkulliseen arkiruokaan.

Mut niin! Mun lempipastakastikkeeseen tarvitsee paketin naudan jauhelihaa, purkin tomaattimurskaa, tomaattipyrettä, vähän chiliä, yhden sipulin, valkosipulinkynnen, tuoretta basilikaa, oliiviöljyä sekä ripauksen mausteita. Pilko sipulit sekä chili ja kuullota ne oliiviöljyssä paistinpannulla, lisää jauheliha, heitä mukaan tomaattimurska sekä -pyre ja mausta lopuksi tuoreella basilikalla sekä suolalla ja pippurilla. Suosittelen kastikkeen kaveriksi spagettia, mutta kolmen eri pastapussin jämätkin kelpaa oman kokemuksen mukaan pahimpaan nälkään.

Mikä on teidän arkiruokasuosikkinne? Omassa pöydässä tuntuu pyörivän aina vaan ne samat safkat, joten vinkit on enemmän kuin tervetulleita!


UUSI VERKKOKAUPPAVINKKI

marraskuu 05 2014

Yhteistyössä Cubus.

Mites on, onko teikäläiset kovia nettishoppailijoita vai tykkäättekö ehkä sittenkin hoitaa ostoksenne ennemminkin sillä perinteisellä tyylillä? Mä harrastan nettishoppailua nykyään aika harvoin, mut eipä tota konkreettista kaupoissa pyörimistäkään oo tullut hirveesti tehtyä. Nettishoppailu on musta siitä kivaa, että sitä voi tehdä vaikka kulahtaneissa verkkareissa omalta kotisohvalta käsin – rauhassa kaikelta hälinältä ja muilta kanssaostelijoilta. Sivuja voi selata omassa rauhassa ilman mitään kiirettä ja monesti netistä saattaa löytää tuotteita, jotka ovat mahdollisesti liikkeessä vähän piilossa muiden juttujen alla. Ainoo “ongelmahan” siinä on tietenkin sovituksen puute, sillä ostopäätös täytyy tehdä ennen vaatteen päälle kokeilua, mutta onneksi useimmilla nettikaupoilla on yleensä tuotteen vieressä tarkat mitat vaatteesta, jotta epäröivä voi tarvittaessa mallailla sitä omaan kroppaan. Mä en oo koskaan ollut kovin tarkka noiden kanssa, enkä oo itseasiassa varmaan kertaakaan kaivanut mittaa esiin nettiostoksia tehdessäni, mutta jotenkin sitä on varmaan oppinut tuntemaan oman kroppansa, sillä palautuksiakaan en joudu tekemään lähes ikinä.

Kaikenkaikkiaan nettishoppailu on musta perinteistä versiota mukavampi tapa nimenomaan etsiä tarpeellisia vaatteita! Valikoimakin on usein suurempi, kuin niissä tuppukylän muutamissa rättikaupoissa. Myös aleshoppailu on ehdottomasti hauskempaa koneen välityksellä, jos on niinkuin mä, eikä niinkään välitä maailmanlopun meiningistä niistä sotkuisista ja ruuhkaisista myymälöistä.

Untitled-1

Omakohtaisten shoppailutuntemuksieni siivittämänä aattelin tulla näin keskiviikko-aamun kunniaksi vinkkailemaan, että monien tuntema Cubus on nyt avannut myös nettikaupan! Tai no, nettikauppa on kyllä ollut jo jonkin aikaa toiminnassa, mutta vasta muutama päivä sitten saatiin toimitusmahdollisuus myös tänne pohjolan perukoille. Cubuksesta löytyy varsin kivaa vaatetta ja asustetta ja kokosinkin tuohon kollaasiin omia suosikkejani nettikaupan tän hetkisestä valikoimasta. Nahkaa, kollaripaitaa, ruutukuosia, pipoja, neuleita, kaulahuivia… Just mun tyyliä, vai mitä?

Mulla ois myös pieni ylläri teille kerrottavaksi; koodilla SHOPONLINE saatte nimittäin -30% alennusta koko nettikaupan valikoimasta 17.11. asti! Nyt kannattaa siis ehdottomasti käydä testaamassa nettishoppailua, jos se on vielä jollekkin vähän vieraampaa ja joku Cubuksen vaate tai asuste on jäänyt kaivelemaan.

Entäs te, suositteko tarpeen vaatiessa mielummin nettishoppailua vaiko ihan perinteistä sellaista?